lauantai 30. marraskuuta 2013

Still alive

Moikka! Hengissä oon edelleen vaikka ei ehkä siltä vaikuta blogin perusteella. On vaan ollu tässä semmosta peruselämää että en oikein tiiä että mitä pitäis kirjottaa. Käyn koulussa, käyn reeneissä, käyn lenkillä, vietän aikaa perheen ja kavereitten kaa, käyn teatteriesityksissä kun kuuluu osana teatterivalintaa koulussa. Semmosta perustsydeemiä. Koulu sujuu koko ajan paremmin ja alkaa vihdoista viimein tuntuun siltä että opinki jotai. Ranskanopettajan kanssa tehtiin hyvä diili. Ku tän vuoden aihe on näillä se että luetaan vanhoja tekstejä ja tehdään niistä sitten analyysejä ja puheita ja semmosta. No täähän menee multa iha yli hilseen kun ne vanhat tekstit on semmosta vanhaa ranskaa josta en tajuu mitää. Nii mä nyt sitten luen kirjoja ja teen niistä semmosii pieniä raportteja opettajalle joka sitten korjaa kielioppivirheet ja ehdottelee sujuvampia ilmasutapoja ja semmosta. Sopii mulle ihan loistavasti kun rakastan lukemista, ja tuleepahan kasvatettua sanavarastoa ja parannettua kirjotusta.
Talvi on pikkuhiljaa ruvennu saapuun tännekki. Vielä ei olla nollassa käyty mutta semmosii kymmenen asteen molemmin puolin päiviä on. Lunta ei oo eikä tuukkaan joten jouluks lähetäänki sitte perheen kanssa Alpeille ettiin sitä. Äiti on lähettäny mulle varmaan puolet vaatekaapin sisällöstä jo tässä ajassa kun eihän meitsi yhellä matkalaukulla jonka YFU määritti nii selviä yhtää mihinkää. Seuraavaks ruvetaan si miettiin että milläs ihmeellä nää tuodaan takasin Suomeen. Lisinä oon saanu sitten ruisleipää ja karkkeja ja hetkipuurojakin piti pyytää. Totesin että tää ranskalainen aamupala (vaaleeta leipää ja hilloo päälle) ei oo mun juttu. Nyt syön sit onnellisena puuroo aamusin.
Oon saanu jonku ihme juoksubuumin ja käyn tosiaa uinti- ja tanssireenien lisäks lähes päivittäin lenkillä. No siitähän sitte seuras semmone ilonen ylläri että on taas penikat ihan turtana. Niitä oon tässä ny iltasin hieronu ja muutenki koittanu pitää hyvänä. Mulla on kaikki sormet ja varpaat ristissä että ei mee pahemmaks. En haluu luopuu mun juoksudraivista.
Uus Nälkäpelikin tuli käytyy kattomassa, oli kyllä outoo kun (niin kuin ranskalaiseen tapaan kuuluu) se oli tottakai dupattu ranskaks. Mutta onnistuin mä silti nauttiin leffasta vaikka suut liikkukin eri aikaan ku puhe.
Tänään ois sit tarkotus juhlistaa hostveljen synttäreitä. Luvassa siis kavereita, hyvää musiikkia ja hyvä ruokaa.

Tämmöstä elämää mulla täällä tällä hetkellä. Peace.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti